Huoltajuuskiista: vanhempien, lasten ja asianajajan näkökulma

 

Hyvää kansainvälistä perheiden päivää!

YK:n kansainvälisenä perheiden päivänä (15.5.) on erinomainen hetki muistuttaa itselleen, ettei kahta täysin identtistä perhettä ole olemassakaan – ja hyvä niin, erilaisuus kun on rikkaus. Useisiin perheisiin kuuluu kuitenkin aikuisten ohella lapsia ja tällaisia perheitä yhdistävänä tekijänä voidaan pitää säännönmukaisesti lasten edun asettamista aikuisen edun edelle niin arjessa kuin juhlassakin. Tässä lyhyessä kirjoituksessa tuodaan esiin joitakin niistä näkökulmista, joiden huomioiminen edesauttaa usein lasten – ja samalla aikuisten – edun toteutumista niissäkin ikävissä tilanteissa, joissa perhesuhteissa tapahtuu aikuisten päätösten vuoksi muutoksia – toisin sanoen, eron uhatessa taikka sen jo tapahduttua.

Avioero muuttaa kaiken – myös lapsen osalta

Avioero – taikka ero ylipäätään – on usein dramaattinen muutos pariskunnan kummallekin osapuolelle. Monesti vuosien parisuhde päättyy jopa yllättäen toisen niin päättäessä taikka pitkän yhteisen harkinnan jälkeen. Eron tavasta riippumatta muutos on usein järisyttävä: yhteisen elämän purkamiseen liittyy valtavasti niin käytännön järjestelyitä kuin sisällä vellovia tunteitakin, joiden käsitteleminen ei välttämättä aina ole helppoa – eikä ole tarpeenkaan.

Mikäli eroavilla puolisoilla on lapsia, muuttaa ero täysin myös lasten elämän. Siinä missä aikuiset kykenevät usein ymmärtämään eron taustalla vaikuttavat syyt, eivät lapset välttämättä tähän kykene. Lasten kannalta voitaneen todeta olevan erotilanteessa kaikkein parasta, mikäli vanhemmat kykenevät sopimaan lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeuksista keskenään senkin jälkeen, kun yhteistä taloutta ei enää ole. Sovintotilanteissa kuntien viranomaiset voivat vahvistaa vanhempien sopimukset ja eteenpäin siirtyminen on tältä osin mahdollista.

Huoltajuuskiista on kuluttava kaikille

Aina tilanne ei eron yhteydessä ole edellä kuvatuin tavoin yksinkertainen ja vanhempien välit ovat syystä tai toisesta niin huonot, ettei lastenkaan asioista keskustelu, saati sopiminen onnistu. Käräjäoikeudessa käsiteltävä huoltajuuskiista ei ole eron yhteydessä poikkeuksellinen, vaan jossain määrin jopa luonnollinen seuraus vanhempien eroon liittyvistä tuntemuksista.

Joissakin tilanteissa voi olla perusteltua pohtia esimerkiksi lasten huoltosuhteen muuttamista pääsäännön mukaisesta yhteishuollosta yksinhuoltovaatimus esittäen, mutta suuressa osassa erotilanteita yksinhuoltajuus ei tule kyseeseen eikä tätä koskeva vaatimus välttämättä menesty käräjäoikeuden ratkaistessa asian. Huoltajuus juridisena käsitteenä on huomattavasti vanhemmuutta suppeampi, eikä avioero automaattisesti merkitse tarvetta muuttaa lasten huoltojärjestelyä. Koska kukin perhe on erilainen, poikkeavat myös kuhunkin huoltoriitaan liittyvät seikat toisistaan. Yhteistä riidoille on kuitenkin se, että ne kuluttavat valtavasti niin vanhempien kuin lastenkin voimavaroja.

Lapsen etu etusijalle – myös oikeudenkäynnissä

Vireillä olevan huoltajuusriidan aikana taikka sellaisen vireille panemisen yhteydessä on vanhemman tärkeää yrittää asettua lapsen asemaan: mitä oikeudenkäynti ja sen mahdollinen lopputulos lapselle merkitsee ja miten se häneen vaikuttaa? Lapsen asemaan asettuminen ei pitkän parisuhteen päättyessä välttämättä onnistu ilman ulkopuolista apua. Mikäli konfliktin ratkaiseminen ei onnistu ilman oikeudelliseen apuun turvautumista, voi asiantunteva asianajaja auttaa vanhempaa arvioimaan sitä, miten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyviä asioita kannattaa lähestyä.

”Perinteinen” oikeudenkäynti ei ole ainoa eikä aina välttämättä paras ratkaisu sen enempää vanhemman kuin lapsenkaan kannalta. Esimerkiksi Keski-Suomen käräjäoikeudessa järjestettävissä asiantuntija-avusteisissa lapsiasioiden sovitteluissa (ns. Follo-menettely) vanhempien on mahdollista saavuttaa yhteisymmärrys lastensa asioissa. Käräjäoikeus vahvistaa vanhempien sopimuksen, jolloin asian ratkaisu on lapsensa parhaiten tuntevien vanhempien käsissä ulkopuolisen tuomarin sijasta. Follo-sovittelussa saavutettu sovinto johtaakin lähes poikkeuksetta tuomarin antamaa päätöstä parempaan lopputulokseen.

 

Asianajaja apuna eron keskellä

Asianajaja voi päättyneeseen parisuhteeseen nähden täysin ulkopuolisena tahona auttaa ja arvioida asiakkaansa kanssa muun ohessa sitä, soveltuuko asia sovittelumenettelyyn. Mikäli vapaaehtoista sovittelua jostain syystä aloitettaisikaan, pyrkii asiantunteva asianajaja sovintoteitse saamaan aikaan niin vanhemman kuin lastenkin kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen. Mikäli sovintoa ei saavuteta, auttaa asianajaja tuomaan ratkaisun kannalta tärkeimmät seikat ratkaisijan tietoon oikeudenkäynnissä.

Mikäli olet keskellä huoltajuuskiistaa, joutumassa sellaiseen taikka pohdit, olisitko asiantuntevan oikeudellisen avun tarpeessa, autamme mielellämme arvioimaan tilannetta kanssasi. Tilanteesi kartoittaminen ei luonnollisesti velvoita sinua mihinkään ja jokaisesta toimeksiannosta sovitaan aina erikseen tapauskohtaisesti.