Edunvalvontavaltuutus – turvaa oman tahtosi toteutuminen

 

Edunvalvontavaltuutuksen tarkoituksena on varautua etukäteen mahdolliseen toimintakyvyn heikkenemiseen ja avun tarpeeseen esimerkiksi raha-asioihin ja terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Laatimalla edunvalvontavaltuutuksen jokainen voi itse päättää, kuka hänen asioistaan huolehtii siinä vaiheessa, kun henkilö itse ei enää kykene niitä vanhuuden tai sairauden vuoksi hoitamaan. Valtuutetun tulee hoitaa hänelle uskottua tehtävää valtuuttajan edun mukaisesti. Valtuuttaja voi antaa valtakirjassa myös yksityiskohtaisempia määräyksiä esimerkiksi siitä, miten hänen hoitonsa järjestetään ja miten hänen varallisuuttaan tulee käyttää.

Edunvalvontavaltuutusta koskevan lain säätämisen tarkoituksena on ollut perusoikeuksiin lukeutuvan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Edunvalvontaoikeudessa itsemääräämisoikeutta täydentää suojaamisen periaate, jonka tarkoituksena on turvata edunvalvontavaltuutuksen laatijan etuja; valtuuttajan tahdon toteutuminen taataan muun muassa valtakirjalle asetetuilla tiukoilla muotovaatimuksilla sekä viranomaisvalvonnalla.

Edunvalvontavaltuutus on suositeltavaa laatia asianajajan tai muun lakimiehen avustuksella, jotta valtakirjalle asetetut muotovaatimukset varmasti täyttyvät ja esimerkiksi kiinteistön omistus tai valtuuttajan lahjoitustahto tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi valtakirjaan. Myös valtuuttajan mahdollisen esteellisyyden huomioiminen toissijaista valtuutettua ja varavaltuutettua koskevilla määräyksillä vaatii perehtyneisyyttä edunvalvonta-asioihin.

Edunvalvontavaltuutus laaditaan useimmiten melko korkeassa iässä. Tästä johtuen edunvalvontavaltuutusta koskevan valtakirjan pätevyys saattaa tulla vahvistamisvaiheessa kyseenalaistetuksi, mikäli valtuuttajan toimintakyvyn todetaan olleen jo valtakirjan laatimishetkellä selvästi heikentynyt.  Tällöin kyseeseen tulee tyypillisesti edunvalvojan määrääminen, joka on edunvalvontavaltuutusta kalliimpi ja menettelytavoiltaan työläämpi vaihtoehto asioidenhoidon järjestämiseksi. Edunvalvontavaltuutus onkin suositeltavaa laatia jo hyvissä ajoin tulevaisuuden mahdollisen terveydentilan heikkenemisen varalta ja jossakin tapauksissa valtuuttajan terveydentila valtuutusta laadittaessa on järkevää todentaa myös lääkärinlausunnolla.

Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan vielä sen laatimishetkellä, vaan valtuutusasiakirja toimitetaan maistraattiin vahvistettavaksi vasta siinä vaiheessa, kun asioiden hoitaminen ilman sitä ei enää valtuuttajalta onnistu. Valtakirjan laatija voikin milloin tahansa muuttaa laatimaansa edunvalvontavaltuutusta ja valtuuttajalle sekä tämän läheisille varataan aina tilaisuus tulla kuulluiksi ennen valtuutuksen voimaansaattamista.

Valtuutetulla ei ole koskaan kelpoisuutta päättää valtuuttajan puolesta henkilökohtaisina pidettävistä asioista kuten avioliitosta tai testamentista, minkä vuoksi mahdollisesta testamenttaustahdosta, henkivakuutuksen ottamisesta, avioehdosta ja muista merkittävistä varallisuusjärjestelyistä onkin järkevää keskustella edunvalvontavaltuutuksen laatimisen yhteydessä.

Lue lisää testamentin laatimisesta täältä.

 

Lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta:

Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070648

Maistraatin verkkosivut: https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/holhoustoimi/Edunvalvontavaltuutus/

 

Liisa Reunamäki

lakimies, oikeustieteen maisteri