Riita-asian kulku, osa I: alkuneuvottelusta lainvoimaiseen tuomioon

Johdanto

Asianajotoimiston puoleen käännytään usein tilanteessa, jossa esimerkiksi kiinteistökauppaan taikka vahingonkorvaukseen liittyvän riidan ratkaisemisessa ja omien etujen valvomisessa oikeudellisen asiantuntemuksen tarve on ilmeinen. Oikeudelliseen konfliktitilanteeseen joutunut saattaa pohtia jo ennen yhteydenottoa asianajotoimistoon sitä, mitä riitatilanteen ratkaiseminen käytännössä merkitsee: miten asia käytännössä etenee ja kuinka kauan ratkaisun saaminen kestää sekä olisiko oikeudenkäynti sittenkin vältettävissä?

Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa selvitetään käytännönläheisesti ensinnäkin tavanomaisen riita-asian kulku aina ensimmäisestä yhteydenotosta ja alkuneuvottelusta tuomioistuimen lainvoimaiseen tuomioon saakka. Myöhemmin julkaistavassa kirjoituksen toisessa osassa käsitellään oikeudenkäyntiin nähden vaihtoehtoisia tapoja saada käsillä oleva konflikti ratkaistuksi.

Koska jokainen asianajotoimeksianto on omanlaisensa erityisine ominaispiirteineen ja koska kunkin asiakkaan toimeksiannon kuluessa tekemät päätökset ohjaavat merkittävästi asianajotoimeksiannon kulkua, voidaan kirjoituksessa esittää kootusti ainoastaan sellaisia näkökulmia, jotka toistuvat useimmissa riita-asioita koskevissa asianajotoimeksiannoissa. Jokaisen asiakkaan yksilöllinen tilanne kartoitetaan kuitenkin erikseen aina toimeksiantoa vastaanotettaessa ja toimeksiannon hoitamisen kuluessa asiakasta informoidaan luonnollisesti asian etenemisestä sekä tämän kulloinkin käytettävissä olevista vaihtoehdoista.

 

Yhteydenotto ei sido asiakasta toimeksiantoon

Yhteydenotto asianajotoimistoon saattaa tuntua vaivalloiselta, mutta sitä ei ole mitään tarvetta jännittää. Asiantuntijamme kartoittavat yhdessä asiakkaan kanssa tämän lähtötilanteen ja tavoitteet sekä ylipäätään sen, millaista apua tämä voi asianajotoimistolta tarvita. Pelkkä yhteydenotto ei velvoita asiakasta vielä mihinkään ja vaikka se ei johtaisikaan asianajotoimeksiantoa koskevan sopimuksen solmimiseen, saa asiakas usein selvyyttä mieltään askarruttaviin kysymyksiin pelkän sähköpostiviestin taikka puhelinsoiton avulla.

 

Alkuneuvottelussa on tarkoitus ymmärtää asiakkaan asia

Mikäli ensiyhteydenoton perusteella asiakkaan tilanne on selkeästi sellainen, että oikeudellinen apu on tarpeen, voi asiakas halutessaan sopia asiantuntijamme kanssa alkuneuvottelun, jossa tilannetta kartoitetaan ensiyhteydenottoa perusteellisemmin. Alkuneuvottelussa voidaan tilanteesta riippuen käydä läpi asiaan liittyviä asiakirjoja, mutta keskeisintä on asiakkaan kohtaaminen ja tämän asian ymmärtäminen: jotta asiaa voi ajaa, se täytyy ensin ymmärtää. Asiakas voi alkuneuvottelussa antaa asiaansa koskevan asianajotoimeksiannon toimistomme hoidettavaksi yhteisesti sovittavien ehtojen mukaisesti.

 

Alkuneuvottelun jälkeiset toimenpiteet

Kun toimeksianto on annettu hoidettavaksemme ja kun olemme päässeet selville kunkin asian ominaispiirteistä, voimme olla yhteydessä niin konfliktin toiseen osapuoleen kuin myös mahdollisesti tuomioistuimeen taikka muuhun viranomaiseen, jossa asia saattaa jo olla vireillä.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakkaamme on pyrittävä aktiivisesti omiin oikeuksiinsa vaatimuksia esittäen, on asianajajan ennen haastehakemuksen toimittamista tuomioistuimeen varattava vastapuolelle kohtuullinen harkinta-aika suostua asiakkaamme vaatimuksiin sekä tilaisuus asian sovinnolliseen selvittämiseen asianajajia sitovien tapaohjeiden mukaisesti. Mikäli asia on jo vireillä tuomioistuimessa ja asiakastamme on pyydetty vastaamaan jo esitettyihin vaatimuksiin, voidaan vastaus antaa suoraan tuomioistuimelle.

 

Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa ja muutoksenhaku

Mikäli oikeudenkäynti on käytettävistä olevista vaihtoehdoista paras taikka jopa ainoa keino ratkaista vireillä oleva konflikti, menettelemme sen mukaisesti ja asiakkaamme kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen tähdäten.

Tyypillisesti käräjäoikeudessa käsiteltävä riita-asia valmistellaan ensin kirjallisesti puolin ja toisin käräjäoikeudelle toimitettavien asianajokirjelmien kautta, jonka jälkeen asiassa järjestetään yksi taikka tarvittaessa useampi suullinen valmisteluistunto. Kun valmistelun tavoitteet on täytetty ja oikeudenkäymiskaaressa säädetyt seikat selvitetty, riita-asian valmistelu päätetään ja asia siirretään pääkäsittelyyn eli varsinaiseen oikeudenkäyntiin, jolle sovitaan ajankohta.

Pääkäsittelyssä esitettyjen argumenttien ja todistelun perusteella käräjäoikeus antaa lopulta ratkaisunsa niitä vaatimuksia koskien, joita osapuolet ovat asiassa esittäneet. Käräjäoikeus antaa tuomiossaan muutoksenhakuohjauksen ja asiantuntijamme arvioivat yhdessä asiakkaan kanssa sitä, onko asiassa saatuun ratkaisuun syytä taikka tarvetta hakea valittamalla muutosta hovioikeudelta.

 

Konfliktinratkaisun ajallinen kesto

Jos vaihtelevat toimeksiantojen sisällöt toisistaan merkittävästi, niin vaihtelevat myös niiden kestot. Esimerkiksi Keski-Suomen käräjäoikeudessa, jossa asianajotoimistomme hoitaa suuren osan asiakkaidemme oikeudenkäynneistä, riita-asioiden keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2017 on ollut yli seitsemän kuukautta ja koko maan keskiarvo yli 13 kuukautta (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160698/OMTH_11_2018_Tuomioistuinten_ty%C3%B6tilastoja_2017.pdf).

Kun itse käräjäoikeusvaiheen oikeudenkäyntiin lisätään vielä ennen sen vireille tuloa tapahtuva valmistautuminen mahdollisine asiantuntijalausuntojen hankkimisineen, voidaan todeta tavanomaisen riita-asiaa koskevan asianajotoimeksiannon hoitamisen kestävän usein vuoden ajan tilanteessa, jossa konfliktia ei saada ratkaistua sovinnollisesti turvautumatta käräjäoikeuden tuomiovallan käyttämiseen. Useissa tilanteissa oikeudenkäynti voi kuitenkin olla ainoa keino saavuttaa asiakkaan kannalta oikeudenmukainen lopputulos, vaikka asiakas itse olisikin halukas sopimaan asian.

 

Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät ja sovinnollisuus

Asiantuntijamme selvittävät kaikissa asianajotoimeksiannon vaiheissa ja siten myös oikeudenkäynnin vireillä ollessa asianajajia sitovien tapaohjeiden mukaisesti asian sovinnollisen ratkaisemisen ja vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien käyttämisen mahdollisuudet – tätä tärkeää aihetta käsitellään tarkemmin kirjoituksen toisessa osassa.