Kuluttajansuojalaki: keinoja kuluttajan suojaamiseksi

 

Koronaviruksesta johtuvan poikkeustilanteen keskellä ja vastikään (15.3.2020) vietetyn kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän jälkimainingeissa voi olla käsillä tilanteita, joissa kuluttajana asemassa olisi entistäkin tärkeämpää olla selvillä niistä suojamekanismeista, joilla kuluttajaa suojellaan yhteiskunnan toimesta suhteessa elinkeinonharjoittajiin. Kuluttajansuojajärjestelmää voidaan pitää tarpeellisena keinona suojata ”pienempää” yksityishenkilöä suhteessa usein ”suurempaan” elinkeinonharjoittajaan nähden ja tämän suojajärjestelmän roolin voi odottaa korostuvan entisestään vallitsevien poikkeusolojen keskellä.

Vaikka kansallisen oikeusjärjestelmämme eurooppalaistuminen on osaltaan vaikuttanut myös kuluttajansuojan sisältöön, pitäydytään tämän kirjoituksen puitteissa puhtaasti kansallisen kuluttajansuojanormiston selkärangan, kuluttajansuojalain, säännösten sisällön yleispiirteisessä selvittämisessä. Kulutusluottoihin liittyvän julkisen keskustelun vuoksi eräitä huomioita kiinnitetään myös tähän kuluttajansuojalaissa käsiteltyyn luottomuotoon.

Kuluttajansuojalaki on jaettu laskennallisesti 13 lukuun, joskin juoksevaa numerointia käyttäen viimeisin luku on 12 – lain säätämisen jälkeen siihen on sisällytetty 6a ja 7a luvut, jotka sotkevat juoksevaa lukunumerointia ja luku 11 on kumottu. Sisältönsä puolesta kuluttajansuojalaki voidaan jakaa yleisen osan (1 luku) ohella markkinointiin ja sopimuksiin liittyviin säännöksiin (luvut 2 – 4), kuluttajakauppaa koskeviin säännöksiin (5 luku), etä- ja kotimyyntiä koskeviin säännöksiin (luvut 6 ja 6a), kuluttajaluottoja koskeviin säännöksiin (luvut 7 ja 7a), kuluttajapalvelusopimuksia koskeviin säännöksiin (luku 8), taloelementtien kauppaa ja rakennusurakoita koskeviin säännöksiin (luku 9), aikaosuuksia ja pitkäkestoisia lomatuotteita koskeviin säännöksiin (luku 10) sekä omaperäisesti erinäisiin säännöksiin (luku 12). Kuluttajansuojalaki kattaa mitä moninaisempia tilanteita, joissa kuluttajaa suojellaan elinkeinonharjoittajiin nähden. Yksityiskohtaiset suojamekanismit käyvät ilmi kustakin luvusta, mutta useaa niistä yhdistää pakottavuus kuluttajan eduksi: toisin sanoen, elinkeinonharjoittaja ei tavanomaisesti voi menetellä tavalla, joka heikentää kuluttajansuojalaista johtuvia kuluttajan oikeuksia.

Kulutusluottoja koskevat kysymykset ovat saaneet viime vuosina huomattavan paljon huomiota valtamediassa, eikä kaikkea huomiota voitane pitää täysin perusteettomana. Mahdollista on sekin, että koronaviruspandemian aiheuttaman taloudellisen myllerryksen keskellä kulutusluottojen ja niistä mahdollisesti seuraavien maksuongelmien merkitys tulee tulevaisuudessa entisestään korostumaan.

Kulutusluottoja markkinoidaan näkyvästi ja niihin liittyy perinteisistä luottosopimuksista poiketen huomattavan korkeita korkokantoja. Muiden muassa näihin kuluttajan kannalta merkityksellisiin kysymyksiin – kulutusluottojen markkinointi ja niihin liittyvät korkeat korot – on pyritty kiinnittämään huomiota kuluttajansuojalain normein. Esimerkiksi aiemmin perittyjen, kenties paikoin kohtuuttomienkin korkojen sijaan kulutusluottosopimusten yhteydessä ei kuluttajansuojalain 7a luvun 17 a §:n mukaisesti saa enää vastikään tehdyn lainmuutoksen jälkeen periä yli 20 %:n suuruista korkoa. Kyseinen normi on tullut voimaan 1.9.2019, muttei sitä voimaantulosäännöksensä mukaisesti sovelleta ennen lakimuutoksen voimaantuloa solmittuihin sopimuksiin. Siten kuluttajan voikin olla syytä tarkastella mahdollisten kulutusluottosopimustensa korkokantoja ja pohtia keinoja, joilla voisi tulla hyötymään kuluttajansuojalain tarjoamasta turvasta maksimaalisella tavalla.

Kuluttajansuojalaki on ainoastaan yksi osa – joskin perustavaa laatua oleva osa – sitä paikoin jopa vaikeaselkoista kokonaisuutta, jolla kuluttajaa pyritään suojaamaan. Mikäli koet olevasi ongelmissa vaikkapa tekemääsi kulutusluottosopimukseen liittyen, etkä saa parhaista yrityksistäsi huolimatta selkoa omista oikeuksistasi, voit ottaa rohkeasti yhteyttä toimistoomme. Asianajajamme selvittävät sinulle, oletko avun tarpeessa ja mikäli olet, voimme sopia mahdollisen asianajotoimeksiannon sisällöstä ja vastaanottamisesta erikseen. Pelkkä yhteydenotto ei siten sido sinua mihinkään, mutta voi jo yksistään olla omiaan auttamaan selvittämään asiaasi. Kysyvä ei tieltä eksy!