Valmentaja toimitsijakiellossa – pitääkö palkkaa maksaa ja saako sopimuksen purkaa?

Valmentajalle voidaan urheilun kurinpitomenettelyssä määrätä toimitsijakielto, joka estää valmentajaa osallistumasta kilpailutoimintaan määräajaksi. Lajiliiton asettamasta seuraamuksesta saattaa aiheutua valmentajan työnantajana toimivalle urheiluseuralle huomattavaa haittaa ja seurat ovatkin pyrkineet rajoittamaan valmentajan sääntörikkomuksesta aiheutuvia vahinkoja pidättäytymällä valmentajan palkanmaksusta kilpailukiellon ajaksi tai päättämällä valmentajan työsuhteen. Urheilun kurinpitoa kuitenkin ohjaavat oikeussääntöjen sijaan urheilun sisäiset säännöt eivätkä edellytykset oikeudellisten seuraamusten määräämiselle kurinpitopäätösten yhteydessä automaattisesti täyty.

Valmentajasopimuksissa käytetään yleisesti lauseketta, jonka nojalla seuralla on oikeus pidättäytyä palkanmaksusta valmentajalle määrätyn toimitsijakiellon ajan. Oikeudellisesti toimitsijakiellosta johtuvassa työnteon keskeytymisessä on kyse työsopimuslaissa sääntelemättömästä työntekijästä johtuvasta työnteon väliaikaisesta estymisestä. Oikeuskäytännössä (KKO 2016:13) on katsottu, että tilannetta tulee arvioida lomauttamisen tavoin: työnantajalla ei ole lomautuksen aikana palkanmaksuvelvoitetta, mutta työnantajan on selvitettävä, onko työnteon ja palkanmaksun keskeytys vältettävissä sijoittamalla työntekijä muihin työsopimuksen mukaisiin tehtäviin.

Valmentajan siirtäminen väliaikaisesti toisiin tehtäviin ei käytännössä useinkaan tule kysymykseen, koska valmentajan työsuhteen sisältönä on lähtökohtaisesti tietyn nimenomaisen joukkueen valmentaminen, toimitsijakielto kattaa tyypillisesti kaiken kilpailutoiminnan lajin piirissä sarjatasosta riippumatta eikä seuralla yleensä ole tarjota samaa tehtävänkuvaa ja vaatimustasoa vastaavaa valmennustehtävää – esimerkiksi edustusjoukkueen valmentamisen on todettu poikkeavan työnä olennaisesti juniorivalmennuksesta (KKO 1993:69) eikä juniorivalmentaja yleensä ole riittävä pätevä vastaamaan ylemmän tason joukkueen valmennuksesta. Palkkaa pidätettäessä on myös huomioitava se, miltä osin valmentaja on estynyt sopimuksen mukaisesta työstään. Toimitsijakielto koskee useimmiten vain kilpailutoimintaa eikä estä valmentajan osallistumista joukkueen harjoitteluun. Jos valmennusarki jatkuu ottelutapahtumia lukuun ottamatta normaalisti, seuralla ei voine olla oikeutta pidättää valmentajan palkkaa kokonaisuudessaan.

Jos toimitsijakielto häiritsee merkittävästi joukkueen toimintaa, seura saattaa harkita myös valmentajasopimuksen päättämistä. Valmentajien kanssa solmitaan lähes poikkeuksetta määräaikaisia työsopimuksia, jotka voidaan päättää yksipuolisesti kesken sopimuskauden ainoastaan purkamalla. Sopimuskäytännössä esiintyy kirjauksia seuran oikeudesta purkaa sopimus joko tietyllä perusteella määrätyn tai tietyn pituisen kurinpitoseuraamuksen johdosta. Toimitsijakielto ei voi kuitenkaan suoraan johtaa sopimuksen purkuun, vaan työsuhteen päättämisperusteita tulee arvioida työoikeudellisin kriteerein – työsopimuslain erittäin painavan syyn edellytys voi ylittyä esimerkiksi valmentajan syyllistyttyä rikolliseen tai muutoin osapuolten välistä luottamussuhdetta vakavasti loukkaavaan menettelyyn.