Urheilun kurinpito – mistä on kyse ja mihin voi valittaa?

 

Urheilujärjestöjen kurinpitovalta perustuu urheilun itsesääntelyyn ja erityisesti reilun pelin -periaatteen turvaamiseen. Kurinpitopäätös saattaa kuitenkin vaikuttaa merkittävästi urheilutoimijan oikeusasemaan, minkä vuoksi kurinpidon on perustuttava järjestön vahvistamiin sääntöihin ja oltava sopusoinnussa oikeusjärjestyksen kanssa. Kilpailukielto voi esimerkiksi vesittää urheilijan osallistumisen vuosia harjoittelun päämääränä olleeseen kilpailuun, toimitsijakielto saattaa estää valmentajaa harjoittamasta elinkeinoaan ja määräys tyhjälle katsomolle pelaamisesta tai sarjapaikan menettämisestä voi aiheuttaa urheiluseuralle huomattavaa taloudellista vahinkoa.

Urheilun kurinpito edellyttää, että kurinpidon kohde on asianmukaisesti sitoutettu kurinpitoon jäsenyyden, sopimuksen tai pätevän sääntöketjutuksen kautta, ja sanktioitavat teot sekä niiden seuraukset on säännöissä selkeästi määritelty. Urheilujärjestöllä on yhdistysautonomiansa puitteissa oikeus päättää kurinpitosäännöstön sisällöstä eikä lajin luonteen ja erityispiirteiden huomioimiselle ole lähtökohtaisesti estettä, kunhan kurinpidolla pyritään yleisesti hyväksyttyihin päämääriin ja säännöstöä sovelletaan yhdenvertaisesti. Tyypillisimpinä kurinpitoseuraamuksiin johtavina tekoina voidaan mainita rasistinen, halventava tai muu epäurheilijamainen käyttäytyminen, dopingin tai sopupelin kaltaiseen urheilun eettisten sääntöjen vastaiseen toimintaan syyllistyminen taikka fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen. Kurinpidon alaisuuteen ei sen sijaan kuulu kilpailusuoritusta määrittäviin lajisääntöihin perustuvat sanktiot, kuten vilppilähdön vuoksi tehty hylkäys, keltaisen kortin antaminen sääntöjen vastaisesta kontaktista tai rangaistuslaukauksen tuomitseminen.

Tavanomaisesti kurinpitovaltaa käyttää urheilulajin kansallisen lajiliiton alaisuudessa toimiva erillinen kurinpito-organisaatio. Liittojen oma kurinpitojärjestelmä on tyypillisesti kaksiportainen ja suurin osa lajiliitoista on lisäksi sitoutunut Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan, jonka käsiteltäväksi kurinpitoasia voidaan saattaa siinä vaiheessa, kun kaikki lajin sisäiset muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty. Lautakunta ottaa ensisijaisesti kantaa kurinpitopäätöksen sääntöjen mukaisuuteen, mutta tapauskohtaisesti se voi lausua myös päätöksen lain ja perusoikeuksien mukaisuudesta.

Urheilun sisäinen kurinpito ei estä urheiluriidan viemistä yleiseen tuomioistuimeen, jos tavanomaiset prosessinedellytykset täyttyvät. Kurinpitopäätöksen katsominen tuomioistuinasiaksi edellyttää, ettei kyse ole puhtaasti urheilun sisäisestä asiasta, vaan erimielisyys kytkeytyy oikeussääntöihin esimerkiksi urheilijan perusoikeuksien, valmentajan työoikeudellisen aseman tai kurinpidon EU-normiston vastaisuuden kautta. Vaikka urheilun sisäinen kurinpito ja tuomioistuinmenettely ovat lähtökohtaisesti rinnakkaisia eivätkä ne poissulje toisiaan, Urheilun oikeusturvalautakunnalla ei sääntöjensä mukaan ole toimivaltaa käsitellä tuomioistuimessa ratkaistavana olevaa tai ratkaistua asiaa. Kansallisten muutoksenhakukeinojen lisäksi urheilujärjestöt voivat sitoutua urheilun kansainvälisen välitystuomioistuin CAS:n toimivaltaan – CAS:n päätös on mahdollista riitauttaa menettelyvirheen johdosta Sveitsin tuomioistuimessa.